Miksi öljyn kuntoa seurataan?

Öljyanalyysin hyödyntäminen

“Mitä hyötyä on öljyanalyysistä on, öljy kyllä kestää aina vaihtovälin.”
“Takuu ei korvaa vaurioita mikäli öljynvaihtoja ei tehdä ajallaan.”
“Koneesta kyllä kuulee milloin se on menossa rikki, ei siinä ihmeempiä analyysejä tarvita.”

Tehdessään päivittäin eri öljyihin ja niiden elinkaariin liittyviä analyysejä ja miettiessään erilaisia ratkaisuja, usein kuulee öljyanalyyseistä ja niiden hyödyistä vähätteleviä kommentteja. Ja joskus saa jopa todistaa miten hyvät ja varsin kattavat analyysit ovat heitetty romukoppaan kun tuntuma on väittänyt toisin.

Vastoin yleistä luuloa, öljyanalyysien lopputulemana ei ole tietää milloin öljy täytyy vaihtaa eikä välttämättä edes elinkaaren tarkempi määritys. Itse asiassa öljyanalyysi, ja meidän tarjoamamme kuntolausunto, on pohja öljykohteiden kunnossapitokäytäntöjen nykyaikaiselle uudistamiselle.

Mitä öljyanalyysi kertoo?

Oikea kysymys on myös vastaus.

Ensinnäkin, öljyanalyysi ei ole lukittu kokonaisuus. Usein öljyanalyysejä toimittavat tahot joiden pääasiallinen tavoite ei ole kunnossapidon kehitys ja öljyn elinkaaren taloudellinen maksimointi vaan esimerkiksi öljyanalyysin tekeminen tai öljynvaihtovälin todentaminen.

Tällöin oikea johtopäätös on supistaa öljyanalyysin laajuus oleellisiin seikkoihin kustannusten minimoimiseksi, usein myös asiakkaan toivomuksesta, ja todetaan vain käyttökelpoisuus uuteen öljyyn, esimerkiksi vertaamalla käytetyn öljyn FT-IR käyrää uuteen. Tällöin kuitekin menetetään huomattava määrä mahdollisuuksia mitä hyvä öljyanalyysi voi antaa.

Öljyanalyysi voi kuitenkin pitää sisällään lukemattomia eri mittasuureita. Osa näistä ovat pitkälle standardoituja ja todentavat hyvin öljyn kulloisenkin käyttökelpoisuuden. Esimerkkinä näistä voitaneen mainita vaikka viskositeetin mittaus, joka luonnollisesti on yksi tärkeimmistä öljyltä vaadittavista ominaisuuksista. Toisaalta, viskositeetti on mittasuure, jonka muutos on yleensä seuraus aiemmin tapahtuneesta öljyn molekyylirakenteen hajoamisesta, joten sen seuraaminen ei ole järin ennakoivaa.

Öljyanalyysi vastaa yleensä tilaajan toimittajalle asettamaan kysymykseen

Usein kysymys on että onko öljy käyttökelpoista tai enintään missä elinkaaren vaiheessa öljy on.   Nämä tietysti ovat relevantteja kysymyksiä mutta öljyanalyysissä on ainesta syvempiinkin vastauksiin, riippuen tietysti mittasuureista.

Vaihtoehtoisia (lisä)kysymyksiä voisivat olla vaikkapa

  • Missä kunnossa öljyjärjestelmä on? Löytyykö analyysissä merkkejä vaurioista, joihin pitäisi reagoida ajoissa? Yksittäisen öljyanalyysin pohjalta, varsinkaan niiden hinnalla, ei voida ottaa vastuuta koko järjestelmästä mutta yleiskuva öljystä usein antaa viitteitä järjestelmänkin kunnosta.
  • Missä vaiheessa öljyn luonnollinen hajoamisprosessi on? Hiilivety-yhdiste reagoi aina hapen, lämmön ja ulkopuolisen energian voimasta hapen kanssa eli yhdisteen molekyylirakenne muuttuu. Tämä usein eskaloituu esimerkiksi lopulta kohonneeksi kokonaishappoluvuksi (neutralisoimisluku) ja lopulta muutokseksi viskositeetissa aiheuttaen öljynvaihdon, joten tämä on arvokas tieto.
  • Kuinka paljon öljyssä on jäljellä lisättyjä hapettumisenestoaineita? Tietysti kannattaa tarkentaa mitä antioksidantteja mitattiin ja missä lämpötilassa nämä mitatut antioksidantit ovat aktiivisia eli suojaavia?
  • Mikä on öljyn ISO 4406 mukainen partikkelimäärä? Öljyn puhtauteen liittyvissä kysymyksissä usein viitataan ainoastaan ISO 4406 mukaiseen partikkelien kappalemäärään ottamatta kantaa partikkelien laatuun. Vaikka partikkeleita voisi olla suhteellisen vähän, mitä partikkeleita ne ovat (vettä, ilmaan, metalleja, puuta, kuitua tms), on aina kunnossapidolle hyödyllinen tieto.

Mutta lopulta jää jäljelle viimeinen kysymys eli miten öljyanalyysiä hyödynnetään käytännön toiminnassa?

Öljyanalyysin hyödyntäminen käytännön toiminnassa?

Öljyanalyysin hyödyntäminen käytännön jokapäiväisessä toiminnassa lähtee liikkeelle kohteen öljyerän omistajuudesta ja öljyerän elinkaarianalyysistä sekä sen vaikutuksesta muihin järjestelmiin. Öljyä usein vaihdetaan pelkästään sen vuoksi että uuden öljyn uskotaan vastaavan kohteen vaatimuksia paremmin kuin nykyisin käytössä oleva mahdollisesti ei niin vanha öljy.

Monelta jää huomiotta tutkimuksien osoittama vikaantumisen ammekäyrä, joka puhuu varsin selkeää kieltään. Pääosa kalliista vikaantumistilanteista syntyy sisäänajossa ja kulumisen seurauksena elinkaaren loppupuolella, jolloin toimenpiteet pidentävät hyödyllistä käyttöikä ovat kokonaiskustannusten kannalta erityisen mielenkiintoisia.

Merkittävien kriittisten kohteiden öljyjen kunnossapitoa on tehty jo pitkään erilaisilla sivukiertosuodattimille, parannetuilla linjasuodatuksella ja ilman vaihdon kontrolloinnilla.

Tavoite 1. Käyttövarmuus: mikä on haluttu käyttövarmuuden taso?

Kohteen ollessa kriittinen, on syytä jatkuvasti varmistua öljyn käyttökelpoisuudesta käyttöön. Mikäli laitteisto on pienehkö ja olosuhteet turvalliset, tietyn väliajoin otettavat näytteet saattavat riittää. Käyttövarmuus on kuitenkin lopulta enää yhä pienemmissä öljyjärjestelmissä valintakysymys kustannusten ja käyttövarmuuden välillä.

Tavoite 2. Elinkaari: edellyttääkö haluttu elinkaari öljyn vanhentumisprosessin kontrollointia?

Mikäli kohde on kriittinen ja öljyn ostokustannus riittävä vaikka esimerkiksi yhteenlaskettuna saman tyyppisten laitteistojen kanssa, öljyn vanhentumisprosessin kontrolloinnilla voidaan tehokkaasti puuttua öljyn elinkaarikustannuksiin.

Jos öljyn elinkaaren pituudella ei ole merkitystä, kestääkö öljy käyttöolosuhteet erityisesti valitussa kohteessa. Yleisten tyyppiarvojen mukaan valittu öljy on hyvä lähtökohta mutta vaara on aina huomattavaan ylimitoitukseen tai olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin. Molemmat näkyvät tarpeettomasti kohonneina elinkaarikustannuksina.

Tavoite 3. Valitut ratkaisu keinot

Kuten tunnettua, joitain yksiköitä on aina varastossa valmiina vaihdettavaksi vikaantuneen tilalle prosessin siitä kummemmin häiriintymättä. Mikäli näin ei kuitenkaan ole, mihin ongelmiin voidaan puuttua ja miten näihin ongelmiin puututaan.

Jos työkalupakissa on lähinnä mekaaniseen kunnossapitoon liittyviä kunnossapitomenetelmiä, on öljyanalyysien hyöty varsin rajallinen.

Mikäli öljyanalyysissä käy ilmi öljyn kunnon kehitykseen liittyvä ongelma, voidaanko siihen puuttua kustannustehokkaasti?

Yhteenveto

  1. Öljyn analysointi palvelee aina käyttö- ja kunnossapitostrategiaa
  2. Mittausten laajuus pitää sovittaa haluttuun strategiaan
  3. Ennakoivan kunnossapidon kannalta öljyanalyysin fokus pitää olla ennakoivissa mittausarvoissa eli että niiden avulla päästään puuttumaan öljyn heikentyvään kehitykseen
  4. Käytön kannalta öljyanalyysillä osoitetaan öljyn olleen edeltäneellä käyttöjaksolla kunnossa, esim viskositeetin mittaus
  5. Mikäli et tunne saavasi öljyanalyysistä irti sitä lisäarvoa mitä haluat (tai esimerkiksi tässä läpikäytyjä), kannattaa tarkistaa koko öljyn analysoinin tavoitteet ja sen pohjalta laajuus,

 Käyttö ja kunnossapito ovat paljon vartijoina

Lopulta laitteistojen käyttövarmuus ja huoleton pitkä elinkaari edellyttää hyvää yhteistyötä eri ihmisten kesken. Laitteistoilla on mahdollisuudet toimia häiriöttömästi ilman ongelmia jos perusasiat toimivat ihmisten välillä ja valittu käyttö- ja kunnossapitostrategia tukee kokonaisuutta.

Öljyjen kunnon ylläpito edellyttää huolellisuutta ja sitoutuneisuutta hoitaa öljyihin liittyävät seuranta- ja ylläpitotoimet asiallisesti koko öljyjen elinkaaren ajan. Tällöin laitteistot kiittävät ja mahdollistuu käyttövarmuuden parantuminen.


Kiinnostuitko? Kysy lisätietoja tai pyydä tarjous

Soita  puh. +358 50 308 6554 tai lähetä Sähköpostia


Lisää tarjoamistamme ratkaisuistamme

Parhaimman ja asiakkaallemme tehokkaimman ratkaisun tarjoaa kokonaisratkaisu öljyleasing, jolla voidaan ottaa koko ratkaisukokonaisuutemme käyttöön tehokkaasti.

Lue lisää Öljyleasingratkaisuistamme.

Lue lisää muista Ratkaisuistamme

Meistä löydät lisätietoja täältä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *